np. Chris Cornell - Unplugged in Sweden ('06)

Keskiviikkona osa minusta astuu pois nuoruudesta keski-ikäisyyteen. Menen Jäähalliin katsomaan teinivuosieni suosikkibändini soolouralla olevaa laulajaa, enkä todennäköisesti olisi menossa, ellei keikkajulisteessa olisi luvattu että ko. hahmo, Chris Cornell, soittaa myös tuon suosikkibändini, Soundgardenin, aikaisia biisejä. Säälittävää, Kaide, säälittävää.:)

Promotessaan viimeiseksi jäänyttä Audioslave-levyä Revelationsia ('06) Cornell heitti viime vuoden lopulla Tukholman keskustassa sijaitsevassa O-Baren–ravintolassa 13 biisin ja tunnin mittaisen akustisen keikan, jossa hän soitti uusien ja vanhojen Audioslave-kappaleiden lisäksi myös Michael Jackson, Bob Marley, Elvis Costello ja Led Zeppelin -coverit sekä myös vanhojen bändiensä tuotantoa eli Soundgardenia ja Temple of the Dogia. Pystyin lataamaan keikan netistä laillisesti ilmaiseksi.

Keikan perusteella voisin (ainakin ilman parempaa tietoa) veikata, että Audioslaven kappaleet on säveltänyt Chris Cornell -niminen mies-ääni-kitara–trio sängynlaidallaan tai missä lieneekään. Audioslave ei mielestäni alun alkaenkaan toiminut, mutta Cornellin keikka osoitti minulle, että bändillä oli hyviä biisejä. Niitä vaan esitti vääränlainen kokoonpano.

Temple of the Dog taas oli Chris Cornellin sekä koko nykyisen Pearl Jamin, eli Eddie Vedderin, Stone Gossardin, Jeff Amentin, Mike McCreadyn ja Matt Cameronin muodostama kokoonpano, joka levytti yhden levyn (S/T, 90). Amentin ja Gossardin edellisen yhtyeen, Mother Love Bonen, laulaja Andrew Wood oli aikaisemmin samana vuonna kuollut heroiinin yliannostukseen, ja biisit ja levy syntyivät jonkin sortin yhteisenä surutyönä tämän skenehahmon poismenon johdosta.

Innokkaana pikku-grungistina lainasin tietysti levyn kirjastosta joskus 90-puolivälissä, mutta lätty oli minusta aika tylsä. Paras biisi oli tietysti se nopein ja uhmakkain ("Pushin' Forward Back") mikä on kuvaavaa melkein koko viime vuosikymmenen diggailuilleni. Hommasin levyn kuitenkin nyt uudestaan kirjastosta ja hämmästyin miettiessäni, kuinka kypsän kuuloisia mietiskeleviä sävellyksiä pojat olivat tehneet jo kauan ennen Soundgardenin parhaita päiviä tai koko Pearl Jamin perustamista. Nyt se ei ollut ollenkaan tylsä.

Ylihuomenna Jäähallissa Cornell ei kuitenkaan vedä yksin, vaan miehellä on taustabändi. Toivoisin kuitenkin, että osan keikasta äijä vetäisi soolona jotkut tarkkaan valitut biisit. Vaikkapa niitä Audioslaven biisejä (tai kuka tietää, ehkä ne sopivat tälle taustabändille paremmin kuin Morello-Commerford-Wilk–combolle).

Yleensä ottaen haluan kuulla TotD:a. Ja tietysti Soundgardenia. Miehen edelliseltä soololevyltä (Euphoria Morning, '99) "Can't Change Me"-radiohitin. Entäs sen alkukesästä ilmestyneen uuden soolon (Carry On) kamaa? Sitä kohtaan mulla on vahvat ennakkoluulot silotellun kuuloisena muka-rankkana autoradiorokkina. Bond-tunnari "You Know My Name"kään ei iskenyt.

Pääasia kuitenkin on, että pääsen sentään näkemään Cornellin, nimittäin kyllä 30 vuoden päästä vituttaisi, jos tämä olisi ollut ainoa tsäänssi nähdä mies ja kuulla "Black Hole Sun" tämän mahtavan laulajan suusta. Noh, onneksi pääsen toipumaan tuon keikan pettymyksistä heti seuraavana päivänä PMMP:n Huvilateltan-keikalle ("siitä tulee meidän kaikkien aikojen spessuin keikka" - P. Vesala Pemu-foorumilla). XD