Jestas sentään jälleen kerran. Viime viikolla laitoin neljä Kornin levyä soimaan shufflelle iTunesissani ja nyt tuli tehtyä samankaltainen juttu Weezerin suhteen. En oo kuunnellu ekaa levyä (sinikantinen S/T, '94) ja Pinkertonia ('96) pitkään aikaan, ja kylläpä nuo tippuivat.
Luin tässä kuuntelun yhteydessä nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa Pinkertonin sanoja ja levystä avautui jokin uusi ulottuvuus, kun selvisi kuinka henkilökohtaisen ja yksityiskohtaisen oloisia kuvauksia Rivers Cuomo on elämästään kirjoittanut. Pakko se on myöntää: Pinkerton liittyy nyt Tehosekoittimen Köyhät syntiset ('97) -kiekon seuraan siihen joukkoon levyjä, jotka ovat kansiossani Tälläistä elämää olisin halunnut teininä elää.
Weezerin viimeisintä levyä (Make Believe ('05)) ei tehnyt mieli hankkia ollenkaan kun tuli kuultua se "Beverly Hills"-biisi, ja samoihin aikoihin PMMP otti mut puolinelsoniin. Miksa kuitenkin kirjoitti taannoin blogiinsa päässeensä lopulta levyyn sisälle ja sen innoittamana olen päättänyt hankkia levyn kuunteluun. Jos se muu kama sitten tosiaan olisi vähän eri maata.
tiistaina, elokuuta 21, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Niin, se Beverly Hills tuntuu olevan aika huumorilla tehty biisi. Luunappi kaikkien losangeleslaisten räkänokkien suuntaan. En kuuntele sitä laisinkaan, vaan levyn muita biisejä.
Mitä tulee "tällaista elämää olisin halunnut..."-juttuun niin muistahan että Rivers Cuomo on ollut Pinkertonin aikaan jotain 25-27 -vuotias eikä suinkaan enää teini. Vielä on aikaa!
Lähetä kommentti